Blogi, Kulttuuri, Parisuhde, Perhe, Ruoka

Isänpäivälahja Porsche

Voileipäkakku näytteli suurta, eli ainutta, osaa meidän ”juhlapöydässä”. Omin pikku kätösin väsätty teos sai pimenevässä kodissa arvoisensa paikan meidän lasten valtaamalla pöydällä.

Herra oli oikein onnellinen valitsemistaan raaka-aineista, jalopenot ja salami ei pudonnut ihan niin hyvin perheen naisväestölle. Samapa tuo, sankarille sankarin toive.

Hiukan ehkä tuo loskaantuva pihapiiri harmitti ja sää olikin olotilan mukainen. Raastava fiilis kun joutuu eroon taas lapsista. Joka sanoo että siihen tottuu, niin vois heittää tänne pari vinkkiä. Mä nimittäin itkin kirjaimellisesti illan katsoen mun kohta 4 vuotiasta nukkuvaa ja vain toivoin hänelle hyvää tervettä viikkoa mummon kanssa.

Isäntä itse on tottunut näihin kuvioihin. Ja jostain kumman syystä tämä seuraava aamu valkeni hänelle oikein mieluisasti. Hän oli kuullut vihiä unelmiensa autosta ja sillai kevyesti takavasemmalta ujutti hyväksynnän siemenen auton KATSELUUN minulta. Sitähän en osannut odottaa että lentäessä Kittilästä Helsinki-Vantaalle mies olikin yllättäen sopinut treffit Tampereelle auton katseluun ja mut jätettiin kylmästi Lentoparkkiin menevälle bussipysäkille nököttään. ”Nopeet liikkeet on näyttäviä” sai aivan uuden merkityksen. 🙂

Mä en tiedä kuinka suuri osa miehistä oikeesti menee katseleen ja kuinka suuri osa on mun mieheni tyyppisiä. Mut hän on tällä hetkellä onnellinen uuden auton omistaja ja voisin sanoa näin henkseleitä paukuttaen et ”saitpas Isänpäivälahjaks Porschen!”

Totuushan on toki toinen, mutta se ei kuulosta lainkaan niin seksikkäältä.