Kulttuuri

Barbie-näyttely – mihin nää vuodet vieri?

Mihin nämä vuodet oikeen menee? Ihan oikeasti. Mä monesti havahdun katsomaan pärstäkuvaa eikä se nyt omiin silmiin niin kauheesti kait ole muuttunut. Mutta annapa sitten kun joku ”blast from the past” läväyttää esimerkiksi 20 vuotta vanhan valokuvan niin kappasta kehveliä, huomaat uurteet, muutaman lisäleuan sekä radikaalin painon nousun. No mikäs siinä, ompahan pehmeämpi pudotus, jos sattuu kaatumaan.

Me käytiin lasten kanssa pari viikkoa sitten museokierroksella Kansallismuseossa. Siellä on nyt meneillään Barbie-näyttely. Ihan mieletön tämmöiselle 80-luvun Barbie-fanaatikolle ja kyllä SUOSITTELEN lämpimästi jos yhtään on, tai on ollut, Barbie-tyyppiä.

Mä olin pienenä paljon enemmän kuin vain Barbie-tyyppiä. Olin vielä 12 vuotiaana täysin niiden pauloissa. Leikin päivittäin ja ne olivat mulle erittäin rakkaita. Harmi, että maailman meno on jo meillä ainakin niin erilaista ettei 12-veet kyllä Barbie-leikkien perään ole. Vai johtuneeko sitten vain meistä.

Mä kun olin kesäisin Los Angelesissa niin mulla oli eräänlainen ”kotikenttäetu”. Siellä nyt tunnetusti oli kaikki uutuudet ja sitten kotiin palattuani kaverit halus meille leikkimään uutuuksilla mitä silloin ei vielä Suomesta saatu.

Yksi kesä äiti oli antanut mulle matkarahat mukaan. Näillä matkarahoilla ei luonnollisesti tarvinnut kattaa mitään muuta kuin omia humputuksia, mutta koska kolme kuukautta on aikaa humputtaa niin rahamääräkin on sen mukainen. Muistan odottaneeni niin paljon vain Toys R Usiin pääsyä. Mun isä vei mut sinne sitten Universal Studio keikan jälkeen. Kompensoi heti alkuun saavuttuani omaa poissaoloaan. Hän itse osti mulle 2 nukkea, yhden joka oli just uusin ja ”moottoroitu” sekä toisen jonka mekko hohti pimeässä. Hän antoi luvan sitten omilla rahoilla ostaa muuta mitä halusin. No mä sitten ostin KOKO kassalla mitä äiti oli mulle antanut niin ensimmäisen Losissa olo viikon aikana. Mun Grandma oli niin raivoissaan, ei niinkään mulle, mutta mun isälle. Kun kesää oli vielä rapee pari kuukautta jäljellä ja mulla oli suunnitelmia mennä vaikka kenenkin kanssa ja minne. No, ei siinä auttanut kuin pää painuksissa painella palauttamaan nämä isoimmat ostokset. Kyllä siinä tuli äitiä ikävä, vaikkakin äiti todennäköisesti oli samaa mieltä.

Joka tapauksessa äärettömän nostalginen fiilis oli näyttelyssä ja toinen toistaan upeimpia nukkeja. Fiilistelkää kuvia jos ei ole Helsinkiin asiaa. Mä olin innoissani, että sain jakaa lapsille näitä muistoja ja kyllä mulla edelleen kotona on muutama vanha nukke ihan paketissa. Mihin se Barbie tytöstä lähtis.

Instagram – Kauppiaanrouva

Snapchat – Kauppiaanrouva1

Facebook – Kauppiaanrouva

Blogit.fi – Kauppiaanrouva

Bloglovin´- Kauppiaanrouva

 

Kulttuuri, Matkustaminen

Määmatka – ainutlaatuinen kokemus

Määmatka on tehty! Ihan omituista ja samalla todella haikeaa. Mä olin laittanut ehkä enemmän painoa omille peloille ja jännityksille. Samalla kasasin kauheasti paineita. Paineita ”mikä tarve mulla on yksin päästä pois” tai ”olenko nyt huono ja itsekäs äiti kun haluan mennä ihan yksin” tai muiden yleinen kommentti ” onko parisuhde tullut jo tiensä päähän”? No hitto soikoon, ei ollut kyllä mitään edellä mainittuja. Lopulta suurin ahdistus tuli lentämisestä, muutoin olin erittäin hyvillä mielin ja erittäin rentoutunut.

Mä lähdin maanantai-aamuna. Samalla kun mun keskimmäinen tytär lähti luokkaretkelle Englantiin. Olin katsonut että nyt on sopiva sauma ”karata” kun kuopus on iskän kans Lapissa ja esikoinen tarvitsi omaa lukurauhaa. Perhe siis paketissa ja äippä hyppäs ensin junaan lentokentälle. Vaihto tapahtui Arlandan kentällä ja siitä pomppu Barcelonaan. Lennot meni ihan ookoo, mutta tämmöiselle lentopelkoiselle olisin itse varmasti laskeutunut paremmin kuin kumpikaan näistä SASin kuskeista. (tuo oli sarkasmia, vaikkakin alastulot oli todella epämiellyttävät.)

Mulla oli hotelli ihan ytimessä Las Ramblas kävelykadulla. Hotelli oli tämmöiselle yksimatkustavalle ihan nappivalinta. Erinomainen palvelu, siisteys, henkilökunta ja aamiainen. Tosin aamiainen oli lähinnä brunssi kuin aamupala. Jokainen osa oli tarkkaan mietitty. Hotellissa oli katolla uima-allas ja terassi, jossa kävin saapumisillan ratoksi drinkillä ja relaamassa. Henriikka Rönkkösen Mielikuvituspoikaystävän ahmin siinä samalla ja siitähän sana määmatka tuli.

Seuraavalle päivälle mulla oli varattu neljän tunnin spa. Olin muuten ison osan budjetistani ladannut tähän. Se sisälsi kokovartalokuorinnan, -hieronnan, -naamion. Lisäksi täydellinen kasvohoito ja jalkahieronta. Oi mikä olo oli sen jälkeen. Leijailin pilvissä ja luin kirjaa terassilla. Illaksi mulla oli varattu suositeltu japanilaistyyppinen ravintola jossa itse kokattiin lihat hiilillä. Kokemuksena täys kymppi! Ikinä en ole vastaavaa kokenut ja nautin ruuasta, palvelusta ja viinistä kyllä täydestä sydämestäni.

Keskiviikkko päivän olin kulkenut nähtävyyksiä hop on hop off bussilla ja olin jo illaksi varannut Flamenco shown. Nää on semmoisia juttuja, että kun on otettava huomioon muut ja muiden kiinnostuksen kohteet matkoilla, niin tää oli mun ihan ikioma juttu. Ei tarvinnut keltään kysyä lähtiskö seuraksi tai muuta. Ja voin kertoa, että olisi ollut niin suuri sääli jos en olisi käynyt. Se naiskauneus, lahjakkuus ja intohimo. Huh huh!

Torstai oli puhdas kauppakeskus kiertely päivä ja ”kerää viimeiset tuliaiset paniikissa” ostokset. Taksi alle ja Lìlla ostoskeskukseen jota mulle suositeltiin. Shoppailun lomassa join elämäni ensimmäisen oluen, sitäkin mulle suositeltiin.

Reissun aikana huomasin juttelevani paljon paikallisten kanssa ja oikeasti kuunnelleeni heidän ohjeita ja vinkkejä. Yksinäisyyttä tai seuran puutetta en potenut kertaakaan. Rentoutumisen aste oli paras ikinä ja terve itsekkyys oli erittäin tervetullutta. Joka suuntaan kun revitään niin tämä oli minulle erittäin tarpeellista. Nyt taas jaksaa matkustaa ja tehdä duunia. Ehdottomasti uudestaan joskus! Vaikkakin mun mies oli sitä mieltä että ei enää ikinä. Hänen mukaansa se oli mun ensimmäinen ja viimeinen #määmatka.

Instagram – Kauppiaanrouva

Snapchat – Kauppiaanrouva1

Facebook – Kauppiaanrouva

Blogit.fi – Kauppiaanrouva

Bloglovin´- Kauppiaanrouva

 

Blogi, Kulttuuri, Matkustaminen

Loma loppu, mitä opin?

Loma on nyt loppu. Tässä lentokentällä on hyvä kiteyttää opittuja juttuja. Lähes kaikki tulee omien virheiden ja kyntämisten kautta.

Tässä muutama:

Lentokenttätoiminta

Vaikka olisit varannut rapea kahden tunnin vaihtoajan, se voi silti olla että myöhästyt jatkolennolta. Näin meillä kävi. Lähtevä kone Bahamalta oli vartin myöhässä lähtiessä kohti Fort Lauderdalea. Ja koska saavumme Jenkkeihin niin laukut on otettava ulos. Tähän tuhrautui aikaa paljon odotettua enemmän ja kun vihdoin saimme laukkumme hinattua terminaalibussiin niin aikaa ei ollutkaan enää kuin tunti jäljellä.

Äkkihyökkäys tiskille vain kuullaksemme että heidän järjestelmänsä ei vastaanota enää yhtään mitään vaan se sulkeutuu automaattisesti tuntia ennen. Eli ei voi mitään. Yksi ylimääräinen loma sightseeing Floridassa koska seuraavan iltapäivän lennolle meidät laitettiin. Ja koska ei ollut oma moka niin leveillä penkeillä meidät ykkösessä kuljettivat. Not bad.

Toinen lentokenttäsysteemiin opittu vinkki vitonen on se että muista ottaa screenshot kaikista menneistä ja tulevista lentovarauksista jotka liittyvät sillä hetkellä olevaan reissuusi. Voit tarvita yllättäviäkin dokumentteja ja niitä on hiukan suolanen kaivella kun netti ei toimi. 😉

Perusruokailu

Varsinkin buffet tyyppisessä ruokailussa on helpompaa valita myös vihreitä, mutta valmis annoksissa on aina muistettava korvata terveellisemmillä valinnoilla erikseen kun oikeastaan jokainen ateria tulee ranuilla. Ja siihen kylkeen että unohtaa juoda vettä niin avot! Huono olo ja turpea maha olikin kerta kaikkiaan loistava seura.

Kokeile paikallisia juttuja ja poistu hotellilta

Resort elämä antaa hyvin siloitetun kuvan kaikesta. Jos on kiinnostunut kohteesta johon matkustaa niin sitä ei ainakaan siellä hotellialueiden yltäkylläisyyksissä näe. Me vuokrattiin kuski joka vei ympäri ja tutustumaan paikallisiin ihmisiin, rakennuksiin ja ruokiin. Sydän pakahtui väreistä ja hajuista. Ei mitään sellaista mitä olisin koskaan kokenut. Niin Bahamalla kuin Jamaicalla.

 

Älä usko pelkästään huhuja

Meillä olisi jäänyt hurja määrä paikkoja ja ihmisiä näkemättä ja kokematta jos olisimme sokeasti uskoneet varoituksia ja kauhukertomuksia. Maalaisjärjellä pärjää aika hyvin ja jos uskaltaa aukaista suunsa jutellakseen jo kokeneempien kanssa niin saa parhainta infoa ikinä.

 

Nyt tämä matkapäiväkirja hiljenee. Tosin huomenna tulee vielä tarina mun, mun äidin ja mun lasten kanssa tehdystä MiniReissusta joka tehtiin alkukuusta.

Seuraavat blogitekstit on varmaan pelkkää lasta ja kotihehkutusta koska mulla on NIIIIIIIIIN kova ikävä kotiin ja lapsia! <3 Huikee reissu, mutta ihana päästä kotiin.

Instagram – Kauppiaanrouva

Snapchat – Kauppiaanrouva1

Facebook – Kauppiaanrouva

Blogit.fi – Kauppiaanrouva

Bloglovin´- Kauppiaanrouva