Kulttuuri, Matkustaminen, Perhe

Velkaantumisista sun muista

Kerrassaan mainiota olla hereillä 01.47. Rianna katsoo vieressä Vaianaa ja just söi aamupalan. Jetlag potkii niin rajusti nyt meitä pyllylle. Ei kai siinä, saa aikaiseksi vaikka mitä. Kuten kaikki lehtien lukemiset, postin setvitykset ja muutenkin oman tulevan arkiviikon aikatauluttaminen. Samalla kun luen kaiken näköisiä ”uutisia” julkkisten velkaantumisista sun muista, niin ajattelin jälleen jakaa omaa ajatusta siitä miltä se minusta kuulostaa.

Me juuri kääriydyttiin kotiin vajaan kolmen viikon California rundilta koko perheen kera. Jos joku juttu on mun valtava intohimo, niin se on matkustaminen. Olen sen kyllä tartuttanut oikein sujuvasti lapsiinikin, joten saa nähdä vieläkö jossain vaiheessa elämää nämä lintuset lentävät hyvinkin kauas pesästä. Kuten aiemmin kirjoitin ”paskamyrsky”-blogissani siitä kuinka keskimmäinen tyttäreni teki duunia kerätäkseen matkakassaa, niin nyt me sitten elellään hiukan säästöliekillä reissun jälkeen, jotta reissun nautinnot tulee kuitattua. Sanomattakin selvää on ettei USA ole mikään halvin matkakohde ja kyllähän se tosiasia on, että 6 henkeä kun matkustaa, niin summa on toinen kuin vain kahden kesken. Meni sitten mihin päin maailmaa tahansa. Ja kyllä, me olisimme päässeet huomattavasti halvemmalla ja olisimme varmasti voineet olla budjettimatkailijoita, mutta onneksi siihen ei sentään ollut tarvetta eikä sen suuremmin kyllä haluakaan. Nämä kermikset meni mukavuus edellä.

Mutta palatakseni siihen alkuperäiseen ajatukseeni. Meidän lapset kyllä tietävät rahan arvon. Ja he eivät sitä voi tietää, mikäli me emme sitä heille opeta. On surullista lukea nuorten ihmisten velkaantumisista vaikkapa verovelkojen osalta ja samalla kuitenkin on mittava määrä huikeaa materiaa ja mielettömiä lomakohteita. Pelkään esimerkin voimaa, joka ihmisille välittyy. (Näistä mainitsemistani jutuista en tiedä faktaa, vaan ainoastaan lehdistä lukemani jutut.) Ei ole ookoo jättää laskut maksamatta. Ei ole ookoo välittää illuusiota, ettei hankintoihin tai matkoihin vaadita mittavaa määrää duunia. Eikä se duuni aina oikeasti edes riitä. Joskus eteen tulee sellainen asia kuin ”elämä”. Odottamattomia asioita tapahtuu, ihan meistä jokaiselle. Paljon nähtiin kodittomuutta reissussa; siitä itseasiassa saatiin loistavia keskusteluja lasten kanssa ja olin erittäin ylpeä ”filosofeista” joita perheestämme löytyy.

Tiedän itse myös kolikon toisen puolen. Kuinka pelkää käydä postilaatikolla, kun ahdistus on niin järkyttävä, että mielummin vetää verhot kiinni ja pysyy sängyssä. Mutta kuten mun äiti, joka on muuten kynsien joutunut repimään joskus elannon meille kahdelle kun oli yksinhuoltajana, aikanaan mulle sanoi: ”Velka on velipoika otettaessa ja velipuoli maksettaessa. Kyllä siihen malliin pitää elää minkä puitteissa rahat riittää.” Tätä samaa mä haluan lasteni ymmärtävän. Jos reissussa loppuu rahat mitkä he olivat varanneet matkaan, niin silloin se on niin. Ei siitä siirrytä äidin kukkarolle. Olkoon se kuinka kylmää kyytiä tahansa.

Instagram – Kauppiaanrouva

Snapchat – Kauppiaanrouva1

Facebook – Kauppiaanrouva

Blogit.fi – Kauppiaanrouva

Bloglovin´- Kauppiaanrouva

6 thoughts on “Velkaantumisista sun muista

  1. Hyvä kirjoitus ja ymmärrän pointtsi.
    Voin kokemuksen rintaäänellä sanua,että joskus on vain tilanne se,että täytyy tehdä valintoja,jopa laskujen maksujen kanssa. Uskon,että suurin osa Ei jätä niitä hoitamatta haluamisen riemusta…
    Itse olen joutunut miettimään mikä on tärkeintä. Kantapään kautti oppineena, Terveys ON tärkein.
    Mulla kesti 2v. Tajuta se. Nyt kun olen sairastanut 4v., hoitovirheen seurauksena, olen menettänyt mm. Yritykseni,toimeentulon,terveyteni,luottotietoni jne.
    Alkuun se kuormitti henkisesti tosi paljon. Nykyään se ei edes ahdista.
    Jos täytyy valita,valitsen terveyden. Jos täytyy valita ruoka vai vuokra,ehdottomasti ruoka…elämä ei aina ole ruusuilla tanssimista,mutta Elämä kantaa 💪

    1. Juurikin näin. Ja siinähän se juttu just onkin. Ei elämää pysty ennakoimaan, mutta minusta mitkään roolit eivät ole ”cool”, materiasta jos puhutaan.
      Sun valinnat olis itselle juuri noissa asioissa täsmälleen samat. ❤️
      Ihana kun kirjoitit! Kiva saada muitakin näkökulmia kuin oma suoraviivainen.

  2. Kiva oli lukea pitkästä aikaa blogia. Jäänyt nyt vähemmälle. Tosi hyviä ajatuksia ja totta on että kyllä sitä saa töitä tehdä, jotta pääsee matkalle. Teillä oli varmasti ihana reissu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *