Blogi, Ura

Mun normipäivä sekä aamun muutaman millin säikähdys

Herätys klo 6.45. Tänään meillä laulettiin pienelle Baballe joka täytti 4. Hän sai herätä iskän facetime puheluun, joten se poikkesi aamun yleisistä rutiineista.

Aamun pisut ja pesut yläkerrassa. Alakertaan hipsitään 4 vuotiaan kanssa. Hän istuutuu omaan paikkaan ruokapöytään ja minä fiksaan hänelle leivän, hedelmän ja murot. Pikku Kakkonen ajaa asian ja mä pääsen mehustamaan. Omenat on loppu siispä porkkanat, parsakaalin varsi, persilja, sitruuna, inkivääri sekä selleri. Hiukan oli makuhermoissa kestäminen.

Mehulingon pesemisessä menee oma aikansa ja kun saan omat mehut napaan niin alkaa keittiönpöydän putsaus taaperon jäljiltä. Mä en osaa lähteä kotoa ennen kun oon pessyt tasot ja putsannut keittiön.

Naperolle vaatteet päälle. Pari facetime puhelua vielä onnittelujen merkeissä Mummon, Mamun sekä kummien toimesta. Ovesta ulkona 8.23. Wohoo! Ei mitään negaa tässä aamussa tähän mennessä.

Yksi lapsi oli yökylässä ja toinen lähti jo 7.23 bussilla jotta ehti kasiksi kouluun. Mun ”taksitus” aamuvuoro jäi tänään siis yhteen. Virkistävää.

Klo 9.05 olen takaisin kotona. Aamiainen kouraan ja läppäri auki. Meilit kaahata läpi ja vastailla. Puhelin pirisee somasti sen aamun ja edellisen kanssa asioidessa toinen jo koputtaa. En tiedä kuinka haipakkaa teikäläisillä soi työpuhelimet, mutta mulla ainakin oikeinkin kiitettävästi.

Klo 10.20 pääsen laskutusjärjestelmään keskittymään. Kirjaimellisesti meinasin ripuloida alleni. 3,6 miljoonaa euroa lainasaamisia erääntyy tämän kuun lopulla. Okei. Pyyhin kahvit jotka räkäisin läppärilleni ja nenän kautta ulos. Keräsin itseni ja sain ajatuksista kiinni. Tässä on joku moka. Puhelin käteen ja setviin hommaa. Voi kun joku keksis kännytelineen… Bluetoothit ei sovi meikän korviin. Homma hoitui yhdellä puhelulla, kaikki on ajantasalla eikä tämä toimari ole jättänyt yhtäkään lippulappusta toimittamatta.

Klo 11.30 suihkuun ja naamaa business lookiin. Olis iltapäivälle palaveria niin edustajien, työnhakijoiden kuin uuden K-kaupan tsiigailua.

Huomaan että tän päivän lounas venyy liian pitkäksi ja päivä eletään kahvilla. Vien keskimmäisen tyttäreni iltapäivästä Sokokselle salaatille. Hiukan omaa aikaa naperon kanssa. Säilyn varmana hengissä.

Iltapäivästä kerätään sitten kuopus hoidosta ja käydään kaupassa huomisia syndejä varten. VIRHE! ”Äiti haluan kinderin. Äiti haluan pähkinöitä. Äiti unohdit viinirypäleet. ÄITI!!!” Tunnen säälivät katseet ohikulkijoilta ja kuvittelen heille ajatuskuplat ”Ei tuokaan osaa lapsia kasvattaa.” Tosiasiassa tuskin kukaan kiinnitti meikäläisen pesueeseen edes huomiota eikä hampaiden välistä kireällä suulla kajahtanut ”Hillitte ittes!” varmaan kuulunut puolta kauppaa pidemmälle.

Kotiin iltaruuan laittoon noin 16.45. Tänään aion päästä helpolla. Spaghettia jauhelihakastikkeella. Takuuvarma ja mun ei tartte suostutella ketään imeen lautastaan tyhjiin.

Pikku Kakkonen illan pelastaja. Sen aikana saan keittiön kuosiin ja pyykit kaappeihin. Jos jää aikaa, saan viimeisteltyä blogia. Mutta en pidätä hengitystä.

19.15 iltapuuro tulille. Porukalla napaan ja sitten voinkin painua takaisin yläkertaan kuopuksen kanssa iltapesuille ja –saduille. Odotettu sammahtamisaika Sirkkasten lastenrentoutuksen jälkeen on 19.50.

Ah. Kerrankin ajoissa ja oma aika alkakoon. Skrollaan facebookin läpi, snäpit ja intoudun katsomaan Suitseja. Vain havahtuakseni omaan kuorsaukseeni ja poskelle valuvaan kuolaan. Läppäri pois ja unten maille. Klo kokonaiset 21.37.

Naiseksi joista jotkut käyttää termiä ”tekisit joskus oikeita töitä”, koen päiväni olevan oikeinkin hyvin aikataulutettu.

Instagram – Kauppiaanrouva

Snapchat – Kauppiaanrouva1

Facebook – Kauppiaanrouva

Blogit.fi – Kauppiaanrouva

 

16 thoughts on “Mun normipäivä sekä aamun muutaman millin säikähdys

  1. Hei Minttu, kiitos näistä jutuistasi. Istun Pukinmäellä tyttäreni keittiön pöydän ääressä juomassa aamuteetä ja luin blogisi. Tyttäreni on toipumassa vaativasta aneurysma leikkauksesta Töölössä ja olen täällä hoitamassa 10 v lapsenlastani. Tänä aamuna heräsin hänen soittoonsa, on vielä teholla, mutta ääni ja puhe oli ihan normaalia. Uskon, että tiedät, miltä äidistä tuntui, kaiken pelon ja huolen jälkeen. Kiitos siis sinun tarinoistasi, ovat niin ihanaa luettavaa, varsinkin tänä aamuna nautin suuresti lukiessani sinun ”normi” päivästäsi. Tapsin sinut kerran kaupalla, mutta vasta näitä juttujasi lukiessani, olen tajunnut mitä kaikkea olet. Mahtava ihminen. Sampo on onnekas, kun on saanut sinut kumppanikseen.

    1. Voi hyvänen aika! ❤️ Kyllä tiedän tuon huolen lapsista, mutta voin vain kuvitella millainen huolen määrä teillä on ollut. Kovasti voimia ja tsemppiä tytölle toipumiseen!! ❤️❤️❤️ Ihan teille jokaiselle. Kiitos kommentistasi. ❤️❤️ Hyvää Joulun odotusta!

  2. Juma, hyvä ettei tullu hiki ku luin millä haipakalla sä kiidät. Kiitos taas kivasta lukuhetkestä.

  3. Kiitos jälleen elämänmakuisesta jutustasi :). Naisen monta erilaista ”roolia” yhden päivän aikana. Onneksi murphy jätti tällä kertaa rauhaan :D.
    Hyvää syntymäpäivää pikkuneidille.

  4. Mikä sitten olis oikeita töitä ellei firman ja perheen pyörittäminen…. Mä en pystyis tohon lainkaan.

  5. luen aina innolla sun juttus–ne niiiin tempaa mukaan -ehkä keväällä nähdään….tsemii <3

  6. Moi, olen vasta löytänyt sun blogin. Ihana kun oot tavallinen nainen, ja tarkotan sitä hyvällä ✌ ja myös et vaikka varmasti voisit blogata myös sellasella fancymmällä linjalla, niin teet tätä blogia niin kivasti, tosi hauskasti ja samaistuttavasti, ja vaikutat tosi mielenkiintoiselta ja aidolta ihmiseltä. Jee! 😍😁😁

    1. Huippua että oot löytänyt tänne! ❤️ Mä en usko että voisin edes kirjoittaa fancysti kun mun elämä on kaikkea paitsi sitä 😂❤️

  7. Teräsnaisen arkea selkeästi. Blogisi on mielenkiintoinen ikkuna sun näkökulmaan. Vaatii rohkeutta paljastaa elämänsä avoimeksi riistaksi kaikelle kansalle. Arvostan suuresti, ja sun blogi on koukuttavaa luettavaa. Innolla odotan jatkoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *